Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista

torstaina, elokuuta 04, 2016

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Moni on varmaan jo törmännyt Ylen Ihmiskoe-artikkeliin otsikolla "Kolme perhettä pissasi purkkiin - Tällaisia kemikaaleja heistä löytyy, eikä kukaan tiedä, miten ne vaikuttavat". Viime sunnuntaina julkaistu juttu vilisi ainakin omassa uutisvirrassani useampaankin otteeseen jakojen myötä. Artikkeli on pitkä ja ehdottomasti mielenkiintoinen, mutta itseäni häiritsi jutussa useampikin asia.

Ihan ensimmäisenä alkoi suoraan sanottuna ketuttamaan, että artikkelissa rinnastetaan kemikaalit myrkkyihin. Olen pettynyt, Yleltä olisin odottanut vähän enemmän. Artikkelin esittelytekstissä lukee "Tutkimme kolmen suomalaisperheen virtsanäytteistä, kuinka paljon tavallisen ihmisen kehoon kertyy arjen myrkkyjä", ja heti perään artikkelin alussa "Aiomme selvittää, miten paljon kolmesta suomalaisperheestä löytyy kolmea tyypillistä arjen kemikaalia." Ainakin minun korvaani tämä kuulostaa siltä, että kemikaali = myrkky eikö? Artikkelin kirjoittajaa pitäisi ilmeisesti myös muistuttaa, että vesikin on kemikaali ja kaikki kemikaalit eivät ole myrkkyjä. Tai no toisaalta, minäkin aina jaksan toitottaa että kyllä siihen veteenkin kuolee jos sitä liikaa juo, koska tärkeintä myrkyn määrittelyssä on altistus. Periaatteessa siis kaikki kemikaalit ovat "myrkkyjä", jos niille altistuu liikaa, mutta noin niinkuin yleisesti ottaen artikkelin kirjoittajalla ei ihan tunnu olevan käsitteet hallussa.

Artikkeli loppuu sanoihin "Kemikaaleja on kirjaimellisestikin kaikkialla". Tämä pitää toki paikkansa, mutta sitä edeltävät kappaleet puhuvat siitä, kuinka näitä myrkkyjä kulkeutuu ympäri maailmaa kaukokulkeuman myötä. Jälleen kerran rinnastetaan kemikaalit myrkkyihin, eikä oteta huomioon sitä, että kemikaaleja todellakin on kirjaimellisesti kaikkialla, koska kaikki koostuu kemikaaleista. Kaikki. Jopa ne porot siellä Lapissa, jotka näitä "kamalia myrkkyjä" saavat ravintonsa mukana laiduntaessaan luonnossa.

En nyt kovin yksityiskohtaisesti jaksa tuohon artikkeliin paneutua, vaikka siinä useampi kysymyksiä herättänyt kohta olikin (ihan asiallisen asiatiedon lisäksi). Erääseen asiaan haluan kuitenkin puuttua. Yksi artikkelissa mitattu "myrkkyryhmä" oli parabeenit, tosin mittaustuloksia esittelevissä kaavioissa on eritelty jostain syystä vain metyyliparabeenin mittaustulokset, vaikka ymmärtääkseni myös etyyliparabeenin pitoisuuksia mitattiin. Olen täällä useaan otteeseen sivunnut parabeeneja, mutta en ole vielä kertaakaan paneutunut niihin oikeastaan sen syvemmin tai kertonut lähteiden kera syitä, miksi en itse koe tarvetta vältellä niitä.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Parabeenit ovat säilöntäaineita, joita on useita erilaisia riippuen parabeenin hiilivetyketjun pituudesta ja rakenteesta. Tutkimuksessa mitatut parabeenit, metyyli- ja etyyliparabeeni, ovat kuluttajien turvallisuudesta vastaavan Euroopan Komission riippumattoman tiedekomitean (Scientific Committee on Consumer Safety), arvioimia, hyväksymiä ja siis laissa sallittuja kosmetiikkakäytössä. Osa pitkäketjuisemmista parabeeneista, kuten isobutyyli, isopropyyli- ja fenyyliparabeeni kiellettiin jokin aikaa sitten, koska niiden turvallisuudesta ei voitu mennä takuuseen riittävän tutkimustiedon puuttuessa. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö kun toimii sillä tavalla, että jos edes epäillään jonkun ainesosan olevan haitallinen, se kielletään, kunnes turvallisuudesta voidaan olla varmoja.

Tällä hetkellä on siis olemassa laissa sallittuja parabeeneja, joten ainakin SCCS on päätynyt siihen tulokseen, että laissa sallitut parabeenit (kuten metyyli-, etyyli-, propyyli- ja butyyliparabeeni) ovat tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan turvallisia käyttää laissa sallittujen rajojen puitteissa. SCCS:n tuorein, propyyli- ja butyyliparabeeneihin keskittyvä Opinion (2013) löytyy täältä, sitä edeltävä, yleisesti parabeeneihin liittyvä Opinion (2010) täältä ja edelliseen liittyvä tarkentava Opinion (2011) täältä. Jos ihan oikeasti kiinnostaa tieteellisesti tutkittu tieto kosmetiikan ainesosista ja englannin kieli sujuu, suosittelen lueskelemaan noita SCCS:n Opinioneita, sillä niissä on yleensä yksityiskohtaisesti kerrottu viimeisimmistä tutkimustuloksista kuhunkin käsiteltävään aiheeseen liittyen. Jos erilaiset Opinioneissa esiintyvät käsitteet ja kirjainlyhenteet eivät ole tuttuja, apua niiden selventämiseen löytyy täältä.

Yleensähän homma toimii siten, että se joka jotain väittää, joutuu väitteensä perustelemaan tai todistamaan jollain tavalla. Jos väitän, että parabeenit ovat haitallisia, tulisi minun todistaa se jollain tapaa, eikö? EU:n lainsäädäntö taas toimii päinvastoin, ja sen pitää todistaa, että parabeeneista ei ole haittaa. Tästä taas nousee sellainen kiva pikku ongelma, että aina joku tulee huutelemaan, että asiaa ei ole vain tutkittu tarpeeksi. Jos väitän, että omenoiden syönti tappaa, koska ainakin 100% omenia syöneistä ihmisistä kuolee, niin koittakaapa todistaa, että olen väärässä, kukaan ei ole tutkinut erilaisten omenalajikkeiden yhteisvaikutusta, nih! Itse luotan aika vahvasti siihen, että jos SCCS:n puolueettomat, alansa koulutetut huippuasiantuntijat kertovat laissa sallittujen parabeenien olevan turvallisia, ne hyvin todennäköisesti ovat, johtuen juuri tästä heidän todistustaakastaan. Heillä on takanaan sen verran tutkimustietoa, joka näiden riippumattomien asiantuntijoiden mukaan osoittaa, että laissa sallituista parabeeneista ei ole merkittävää haittaa laissa sallittujen pitoisuuksien puitteissa tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella. Palataan niihin tutkimuksiin kohta.

Tottakai täytyy pitää mielessä, että tieteellisten tutkimusten tulokset eivät ole mitään aukottomia totuuksia, sillä ne syntyvät ihmisten toimintana, ihmiset ovat vain ihmisiä ja voivat tehdä virheitä. Joskus myös paljastuu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat käsitykset ja tulokset. Itse kuitenkaan en halua elää elämääni siten, että odotan koko ajan kauhulla mitä nyt seuravaksi saattaa paljastua, vältellen kaikkea mahdollista ihan vain varmuuden vuoksi, sillä silloinhan tulisi oikeasti pelätä ihan kaikkea, koska aika varmasti mitään ei "ole vielä tutkittu tarpeeksi". Kaikesta varmasti löydetään haittapuolia, jos etsimällä etsitään. Oma lukunsa ovat myös nämä salaliittoteoreetikot, jotka eivät usko tieteelliseen tutkimukseen eivätkä siihen, että lainsäädäntömme tarkoitus on ihan oikeasti varmistaa meidän turvallisuutemme, eikä pelata teollisuuden pussiin. SCCS:n Opinioneissa ilmaistaan myös erittäin selvästi, jos jotkut sen arvioimat tutkimukset tai niiden tulokset ovat puutteellisia tai muuten kyseenalaisia sekä vuoden 2010 Opinionissa kerrotaan lisäksi teollisuuden näkemyksistä, jotka selvästi eriävät SCCS:n mielipiteistä.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Useissa (ei tietenkään kaikissa) parabeenivastaisissa ihmisissä on hauskaa se, että he esittävät väitteen ja sitten vaativat vastapuolta osoittamaan, että he ovat väärässä. Ymmärrätte varmaan, miksi tämä on ongelmallista? Jos väitän, että minulla on tilillä miljardi euroa, niin yleensä silloin minun pitää se todistaa, eikä vaatia muita todistamaan, että eipäs muuten ole. Yleensä nämä kemikaalikammoiset henkilöt perustavat mielipiteensä huhupuheisiin, löyhään googletteluun ja "asiantuntijoiden" näkemyksiin. Sitten kun niitä vastaperusteluita esitetään, niin niihin ei uskota, koska joku jossain sanoi ettei asia ole näin ja "asiaa ei ole vain tutkittu tarpeeksi". En oikein jaksa uskoa, että kukaan parabeeneja myrkyiksi kutsuva on oikeasti käynyt lueskelemassa aiheeseen liittyviä tutkimuksia, koska yleensä perusteita kysyttäessä ne ovat juuri luokkaa "nokun luin netistä" tai "kuulin kaverilta".

Sivuhuomiona tähän väliin, että parabeenit ovat tällä hetkellä kaikista tutkituimpia kosmetiikan säilöntäaineita, ja esimerkiksi sertifioidussa luonnonkosmetiikassa käytetyt säilöntäaineetkaan eivät ole yhtä tutkittuja. Kuka tietää mitä niistä tai mistään muistakaan kosmetiikan raaka-aineista paljastuu, kunhan vain joku osaa ensin epäillä, koska onhan luonnossakin paljon myrkkyjä ja ihmisille haitallisia aineita, joiden kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä. Oman mielenrauhani takia käytänkin itse enemmän "syytön kunnes toisin todistetaan" -ajattelutapaa ja ainesosien turvallisuudesta huolestuessani käyn lueskelemassa itse niitä tieteellisiä tutkimuksia aiheesta pelonlietsontaan keskittyvien artikkeleiden ja nettisivujen sijaan, jotta voin varmistua siitä, onko pelolle aihetta.

Olen välillä nähnyt parabeeneja välttelevien henkilöiden käyttävän lähteenään EWG's Skin Deep Databasea. Lähdekriittisille ihmisille mainittakoon, että kyseessä on non-profit -sivusto, joka kuitenkin "ottaa vastaan lahjoituksia", eli toisin sanoen myy tuotteita (ks. kuvat alla), ja sivusto myös kertoo vain ainesosiin liittyvien tutkimusten aiheen ja referenssin sen kummemmin pureutumatta tutkimusten varsinaiseen sisältöön tai tuloksiin. Mielestäni on hyvin mielenkiintoista, että tällaista pidetään luotettavampana lähteenä kuin riippumattoman tiedekomiten arviota tieteellisistä tutkimustuloksista, missä tutkimusten sisältö on eritelty ja perusteltu, miksi niiden perusteella esimerkiksi ne parabeenit ovat turvallisia. Kannattaa pitää mielessä myös se, että EWG on amerikkalainen yhdistys, jonka kaikki jutut eivät välttämättä ole suoraan sovellettavissa EU-alueelle lainsäädännön ollessa jenkkilässä erilainen.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuvakaappaukset EWG:n sivuilta (ewg.org).

Kävin kurkkaamassa mitä sivusto sanoo yleisimmin käytetyistä laissa sallituista parabeeneista, eli metyyli-, etyyli-, propyyli- ja butyyliparabeeneista. Sivustolla mainitaan parabeenien toimivan hormonihäiritsijöinä ja allergisoivan lievästi, mutta siellä ei mainita mitään esimerkiksi syöpäriskistä (josta lisää hetken päästä). Jokaisen kohdalla myös selvästi todetaan, että ne on määritelty turvallisiksi käyttää (rajoitusten mukaan) kosmetiikassa SCCS:n ja CIR:in (Cosmetics Ingredient Review) toimesta.

Takerrun tuohon hormonihäiritsijä-asiaan tarkemmin myös hetken päästä, sitä ennen kerron muutamasta tutkimuksesta. Propyyli- ja butyyliparabeenien kohdalla mainitaan lisäksi Developmental/reproductive toxicity -kohdassa "One or more animal studies show effects at low doses". Lauseella viitataan japanilaisiin tutkimuksiin (Oishi 2002a ja 2002b), joiden tiivistelmät löysin googlettamalla sivuston referenssien perusteella. Aiheesta on lisääkin tutkimuksia, mutta EWG:n sivuilla viitataan ainoastaan noihin linkkaamiini tutkimuksiin, joissa selvisi, että propyyli- ja butyyliparabeenit voivat vähentää rottakokeissa testosteronin (ja siittiöiden) tuotantoa ravinnon seassa nautittuna useiden viikkojen ajan annostuksella ≥ 10 mg / painokilo / päivä. Tämä altistus on sama kuin päivittäinen parabeenien annostuksen yläraja Euroopassa. Jos rottakokeita voitaisiin suoraan yleistää ihmiseen, tulisi 60-kiloisen henkilön siis nauttia suun kautta ainakin 0,60 g näitä parabeeneja päivittäin neljän viikon ajan saadakseen samankaltaisia vaikutuksia.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Jotta saadaan lukuja hieman perspektiiviin, niin tällä hetkellä propyyli- ja butyyliparabeenien yksittäispitoisuusrajoitus kosmetiikassa on 0,19 %. Jos otetaan esimerkiksi 300 g voidetuubi, joka sisältää maksimimäärän propyyliparabeenia, tulisi sen määräksi koko tuotteessa 0,57 g. Vastaavia vaikutuksia saadakseen tulisi 60-kiloisen miehen syödä yli tuubillinen tätä kuvitteellista voidetta kerran päivässä neljän viikon ajan, jos siis rottakokeita voitaisiin suoraan yleistää ihmiseen. Kuten kaikki kuitenkin tiedämme, asioiden nauttiminen suun kautta ja niiden hierominen iholle ovat aivan eri asia. Lisäksi molemmat, sekä propyyli- että butyyliparabeeni ovat EU:ssa kiellettyjä lisäaineita elintarvikkeissa, enkä usko että kovinkaan moni nautiskelee päivittäin kosmetiikkatuotteita suun kautta.

Viimeisimmässä SCCS:n Opinionissa (2013) pureuduttiin pyynnöstä tarkemmin propyyli- ja butyyliparabeenien vaikutuksiin liittyen miesten lisääntymisterveyteen. Oishin ja muiden vastaavien tutkimusten ongelmaksi muodostui se, että uudempien tutkimusten mukaan rottakokeet eivät itseasiassa olekaan verrattavissa ihmisiin parabeenien erilaisen farmakokineettisten ominaisuuksien myötä. Tämä taas tarkoittaa sitä, että rotilla parabeenit hajoavat lähes täysin elimistössä sekä iholle levitettynä vaarattomaan p-hydroksibentsoehappo-muotoon (PHBA), kun taas ihmisten iholla kaikki parabeenit eivät ilmeisesti hajoakaan ja erilaisissa tutkimuksissa parabeenien "vapaita" eli hajoamattomia muotoja on löydetty mm. virtsasta. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan vielä voitu määrittää täydellisesti parabeenien metabolisoitumista ihmiskehossa, joten aiheesta tarvitaan lisää tietoa. Lisäksi lisätietoja kaivattaisiin myös parabeenien imeytymisestä ihmisihon läpi in vivo eri ikäisillä ihmisillä.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuvakaappaus SCCS:n Opinionista SCCS/1514/13.

Opinionissa kuitenkin määriteltiin SCCS:n mielestä uusi turvallinen käyttörajoitus butyyliparabeenin käytölle (josta se on yleistetty myös propyyliparabeeniin), joka on se nykyinen 0,19 %. Tämä luku saatiin laskemalla ylläolevan kuvan mukaisesti. Huomioon on otettu:

     -  Viimeisimpien tutkimusten mukainen arvioitu worst case scenario -prosentti parabeenien imeytymisestä ihon läpi, josta lisää voi lukea täältä (s. 13-14).
     -  Parabeenien maksimipitoisuus valmiissa tuotteessa.
     -  Tyypillinen ihmisen paino kiloina.
     -  Kumulatiivinen altistuminen säilöntäaineille vuorokaudessa. Myös tämä arvio on laskettu  yläkanttiin ja mukana myös mm. meikkejä, joita miehet tyypillisesti eivät käytä. Altistuksessa on myös oletettu, että kaikki käytetyt säilöntäaineet ovat parabeeneja. Lisää tämän luvun määrittelystä voit lukea täältä (s. 71).
     -   NOEL- eli No Observed Effect Level -arvo, joka kertoo suurimman altistuksen, jolla ei olla havaittu mitään vaikutuksia tutkittaviin kohteisiin. Tässä on käytetty varmuuden vuoksi arvoa, joka on saatu vuoden 1999 tutkimuksesta, jossa parabeeneja on annosteltu suoraan ihonalaiskudokseen (mikä vastaa tutkimusten mukaan suurin piirtein suun kautta annosteltua altistusta). Tämä siksi, että uudemmat oraaliset tutkimukset, joissa luku on ollut suurempi (= pienempi haittariski), ovat olleet jossain määrin puutteellisia.


Epäily vaikutuksesta miesten lisääntymismekanismeihin oli myös syy pidempiketjuisten ja haarautuneiden (iso-alkuisten) parabeenien (isopropyyli-, isobutyyli-, bentsyyli-, fenyyli- ja pentyyliparabeenit) kieltoon kosmetiikassa, sillä niistä ei ollut saatavilla tarpeeksi tutkimustietoa aiheen tiimoilta. Metyyli- ja etyyliparabeenit taas todettiin edelleen turvallisiksi käyttää nykyisillä rajoituksilla, sillä uusia epäilyjä niiden haitoista ei ollut. Metyyli- ja etyyliparabeeneille on näytetty vihreää valoa jo viimeiset kymmenen vuotta, viimeisimmät epäilyt parabeeneja kohtaan ovat kohdistuneet nimenomaan näihin pidempiketjuisiin parabeeneihin ja niiden hormonaalisiin vaikutuksiin koskien miesten lisääntymisterveyttä.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Parabeenit voivat tutkimusten mukaan toimia estrogeeniä matkivina yhdisteinä, jotka voivat tarrautua kehon hormonireseptoreihin kehon oman estrogeenin sijaan ja vaikuttaa esimerkiksi geenien aktivointiin ja solujen lisääntymiseen. Ollakseen varsinaisesti hormonihäiritsijä, tulee kemikaalin kuitenkin suoraan (ei välillisesti) haitata kehon hormoneja. Vaikka yhdiste voisikin matkia estrogeeniä, ei se välttämättä silti pysty häiritsemään kehon hormonitoimintaa. Monet luonnonaineetkin sisältävät hormoneja muistuttavia yhdisteitä, jotka eivät kuitenkaan heikkoutensa vuoksi pysty vaikuttamaan kehomme hormonitasapainoon. Lisää hormonihäiritsijöistä voit lukea Euroopan Komission ympäristösivuilta ja Teknokemian yhdistyksen sivuilta.

Vuoden 2005 SCCP:n Opinionin mukaan eri parabeeneilla on erilaisia estrogeenisiä vaikutuksia, jotka kuitenkin ovat 1 000 - 1 000 000 -kertaisesti tehottomampia kuin kehon luonnollinen estrogeeni (17β-estradioli) tai testosteroni. Mitä lyhyempi hiilivetyketju, sitä pienempi vaikutus (metyyli < etyyli < propyyli < butyyli < isobutyyli). Parabeenien hajoamistuotteella PHBAlla ei ole huomattu olevan hormonaalista aktiivisuutta in vitro -testeissä, in vivo -testeissä enimmilläänkin 1000-kertaisesti vähemmän kuin 17β-estradiolilla, joten sitä pidetään estrogeenisesti epäaktiivisena. Metyyli- ja etyyliparabeenien rottakokeissa ei ole huomattu hormonaalisia vaikutuksia jopa 1000 mg:n (= 1g) päivittäiseen altistukseen asti per painokilo, mikä kertoo näiden kahden olevan turvallisia nykyisillä rajoituksilla. DHIn vuoden 2007 raportin mukaan (uudempaa en löytänyt Euroopan Komission sivuilta) parabeenit kuuluisivat endokriinisten yhdisteiden prioriteettilistalle, koska niillä on osoitettu olevan joitain estrogeenisiä ominaisuuksia. Niitä ei kuitenkaan ole vielä luokiteltu hormonihäiritsijöiksi, sillä lisätietoja kaivataan yhä.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Mitä siihen syöpään tulee, SCCP julkaisi laajennetun mielipiteen aiheesta vuonna 2005. Huhut deodoranttien & antiperspiranttien sisältämien parabeenien ja rintasyövän yhteydestä lähtivät liikkeelle vuoden 2004 tutkimuksesta, jossa rintasyöpäkudoksista löydettiin parabeeneja. Tässä 20 koehenkilön tutkimuksessa pohdittiin, voisivatko parabeenien estrogeeniset ominaisuudet aiheuttaa rintasyöpää erityisesti kainalon lähellä käytettävissä tuotteissa, sillä niitä käytetään lähellä rintaa ja parabeenien on voitu osoittaa jossain määrin imeytyvän ihon läpi. Tutkimus oli kuitenkin puutteellinen: siinä tutkittiin vain rintasyöpäkudosta eli vertailukohtaa ei ollut (= terveessäkin kudoksessa voi olla parabeeneja), koehenkilöitä oli vain 20 ja suurin osa löydetyistä parabeeneista oli estrogeenisesti epäaktiivisinta metyyliparabeenia. Lisäksi minkäänlaista syy-seuraussuhdetta ei tutkittu - tutkimuksessa ei mainittu mitään koehenkilöiden kosmetiikankäyttöhistoriasta, ei mainittu mahdollisista parabeeneja sisältävistä syöpälääkityksistä, eikä minkäänlaista suoraa yhteyttä kainalon alueelle lisätyn kosmetiikan ja rintasyövän välillä voitu osoittaa. Lisäksi suurin osa (> 98%) kainalon alueella käytettävästä kosmetiikasta ei sisällä parabeeneja säilöntäaineina ja tutkijoilla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten parabeenit olivat syöpäkudokseen päätyneet. SCCP päätyi tulokseen, että ei ole mitään edellytyksiä olettaa parabeenien olevan yhteydessä rintasyöpään, varsinkin kun niiden estrogeenisen aktiivisuuden on osoitettu olevan hyvin alhainen ja lisäksi muiden tutkimusten mukaan verenkierto kiertää rinnasta kainaloon päin ja siitä eteenpäin muihin kudoksiin, joten on hyvin epätodennäköistä, että kainalosta päätyisi parabeeneja rintakudokseen. 

Kaiken tämän tutkimustiedon valossa olen itse tullut siihen tulokseen, että en koe tarpeelliseksi vältellä parabeeneja. Metyyli- ja etyyliparabeeneista en ole huolissani yhtään, sillä ne eivät ole olleet epäilysten alla viimeiseen 10 vuoteen. Propyyli- ja butyyliparabeenienkaan kohdalla en koe välttelylle tarvetta, koska mielestäni SCCS:n asettama pitoisuusraja on perusteltu ja reilusti yläkanttiin laskettu (esim. ei kenelläkään ole kaikissa käytetyissä kosmetiikkatuotteissa säilöntäaineena parabeeneja koska viimeaikojen parabeenihysteria). Lisäksi näiden haittaepäily on kohdistunut miesten lisääntymisterveyteen ja propyyli- ja butyyliparabeeneja käytetään muutenkin paljon harvemmin säilöntäaineena kuin metyyli- ja etyyliparabeeneja. Jos jotkut kosmetiikkatuotteeni sattuisivatkin sisältämään parabeeneja, uskon altistuksen olevan niin häviävän pieni, että mitään suurta vaaraa ei ole. Jokaisella on kuitenkin oikeus vältellä niitä ainesosia mitä haluaa, ja parabeenit voivat myös aiheuttaa sitä allergiaa, jolloin välttely on enemmänkin kuin ymmärrettävää. Kuten Ylen artikkelissakin todettiin, välttelykään ei kuitenkaan täysin suojaa parabeenialtistukselta.

En tietenkään väitä parabeenien olevan mitenkään täysin aukottomasti ongelmattomia, mutta luotan aika vahvasti SCCS:n mielipiteisiin. Lisäksi vielä mainittakoon, että itse käytän hormonaalista ehkäisyä, joka on varmasti moninkertaisesti enemmän hormonitoimintaani häiritsevä tekijä kuin kosmetiikka. Hormonien toimintaa imitoivia yhdisteitä on satoja ja hormonien "häirintä" ei ole myöskään automaattisesti huono asia, sillä tietyissä tilanteissa se voi jopa edistää terveyttä. Punaviinissä on luontaisesti runsaasti viinirypäleistä peräisin olevaa reservatrolia, jonka uskotaan olevan syy viinin mahdollisiin terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Kappas kummaa, reservatroli onkin tutkimusten mukaan myös hormonihäiritsijä, jonka rakenne muistuttaa hyvin paljon 1930-luvulla kehitettyä synteettistä estrogeeniä. Kaikki ei aina ole niin mustavalkoista.

Ylen Ihmiskoe-artikkelista ja parabeeneista
Kuva lainattu täältä.

Palataan vielä lopuksi hetkeksi tuohon Ylen artikkeliin, joka on muuten suoraan sanottuna aivan päin helvettiä prinkkalaa tehty siinä mielessä, että tämän suoritetun ihmiskokeen kaavioissa ei ole mitta-asteikkoa, joka selventäisi pitoisuudet lukuina. Pallo jossain kohti tyhjää taustaa ei kerro mitään siitä, kauanko se on todellisuudessa mediaanista, "vähän yli vertailun keskitason" ei myöskään paljoa kerro. Kaavioiden piirtely ilman mitta-asteikkoa on ehkä helpoin tapa vääristellä kaavion tuloksia näyttämään halutunlaiselta. Kummasti on unohtunut ne yksikötkin. Ihan perusjuttuja, hei nyt oikeesti. Onneksi sentään kerrottaessa sen aikaisemman 400-henkisen tutkimuksen tuloksia on ilmoitettu yksiköt (ng/ml) ja kaavioissa on mitta-asteikko, mutta en ymmärrä miksei niitä ole voitu laittaa tämän tuoreenkin kokeen kaavioihin.

Jutussa ei myöskään missään vaiheessa kerrota mitään siitä, paljonko kyseisille kemikaaleille tulee altistua, jotta saa artikkelin mukaiset pitoisuuslukemat pissaansa. Olisi muuten mielestäni aika oleellinen tieto, varsinkin kun se myrkyn määrittely ja kemikaalin haitallisuus tosiaan riippuu täysin siitä altistuksesta. Se, paljonko jotain tiettyä ainesosaa on virtsassa ja sen vertailu muiden ihmisten pissapitoisuuksiin ei kerro hevon huttua siitä, onko altistus millään tavalla haitallinen tai jääkö siitä esimerkiksi mitään elimistöön ja jos jää, hajoaako se siellä vaikkapa vaarattomiksi yhdisteiksi. Vähän alkaa taas epäilyttämään, että artikkelin kirjoittaja ei joko tajua aiheesta yhtään mitään tai haluaa tahallaan johtaa lukijoita harhaan ja lietsoa pelkoa kemikaaleja kohtaan. Jonkunlaista taustatyötä luulisi tehtävän näin näyttäviä juttuja tehdessä. Olisin toivonut mukaan myös esimerkiksi koehenkilöä, joka käyttää runsaasti tavallista kosmetiikkaa (myös sellaista joka sisältää niitä parabeeneja) ja jonka tuloksia olisi sitten voinut verrata parabeeneja välttelevään.

Kaikista huvittavinta artikkelissa oli se, että mitatut parabeenit olivat metyyli- ja etyyliparabeenit, joihin tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan ei kohdistu epäilyjä, ja jotka on jo moneen otteeseen todettu turvallisiksi käyttää. Ei ole meinaan ihan se ja sama mistä parabeeneista puhuu, jos kertoo niihin liittyvistä terveyshaittaepäilyistä. Yleistys on kivaa, mutta harmillisesti myös harhaanjohtavaa.

Vältelläänkö teillä parabeeneja?

SEURAA BLOGIA:   BLOGLOVIN'   |   INSTAGRAM   |   FACEBOOK

Katso myös

18 kommenttia:

  1. Hyvä postaus, toivottavasti olet YLE:llekin laittanut linkkiä ;) Itse en parabeeneja ole vältellyt enkä tule välttelemään, muutoinkaan itse pyrin välttämään lähtemästä mihinkään massahysterioihin mukaan vaan luotan itsekin siihen, että asioita valvovat tahot ovat asioista ajantasalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Eipä niitä nykyään paljoa tarvitse edes vältellä, kun ei niitä käytetä melkein missään enää :D

      Poista
  2. Voi kauhistus, kuinka pitkän tekstin jaksoit aiheesta vääntää. Valitettavasti ainakin omaan silmääni näytät tekstisi perusteella naiivilta ja siltä, että tiedät kemiasta jotakin ja haluat nyt uskotella tietäväsi vähän enemmänkin. Mielestäni myös tartuit pääosin pelkkiin lillukanvarsiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos koet tietäväsi asiasta paremmin, niin kuulisin toki mielelläni lisää perustelujen kera :) Aina voi oppia uutta!

      Poista
  3. Todella hyvä postaus! Muakin suututtaa niin pirusti sellaiset artikkelit, joissa kirjoittaja ei tunne alaa tai ota tarpeeksi selvää asioista. Ja ihmisethän uskoo kaiken mitä toimittajat kirjoittaa, huoh. Vaikka mäkin opiskelen alaa, sain tästä postauksesta paljon uutta tietoa :) Kiitos myös linkeistä tutkimuksiin, täytyy ottaa ne talteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toi koko artikkeli oli jotenkin muutenkin tosi hyppivä ja raapas vaan vähän kutakin aihetta, koekin vaan enemmän sekotti kun tarjos mitään vastauksia mihinkään :D

      Poista
    2. Joo, samaa mieltä tosta hyppivyydestä ja sekottavuudesta! :D

      Poista
  4. Luin tuon Ylen tekstin vasta nyt ja yllätyin tietyllä tavalla positiivisesti. Onhan tekstissä tietysti puutteita, kuten tuo sunkin kirjoittama, että kutsutaan kemikaaleja myrkyiksi. Ylen artikkelissa kuitenkin paneudutaan asiaan aika hyvin ja asioita ei esitetä yhtenä totuutena vaan enemmänkin pohditaan ja kyseenalaistetaan Bisfenoli A:han ja ftalaatteihin liittyvistä pointeista en osaa sanoa mitään.

    "Eläinkokeissa on osoitettu vaikutuksia koe-eläimiin, mutta vaikutus ihmisiin on eri asia. Siihen vaikuttavat ihmiskehon mekanismit, paljonko kemikaaleja kehoon joutuu ja miten voimakkaista kemikaaleista on kyse." Tässä muun muassa mun mielestäni hyvin esitetty, ettei tosiaan voi verrata eläimiä ihmisiin.

    "Teollisuuden on täytynyt korvata parabeenit muilla aineilla, ja tässä on saatettu mennä ojasta allikkoon." Musta hyvä, että toivat tämän pointin esille artikkelissa!

    Oli tekstissä muitakin hyviä pointteja, mutta tuossa pari esimerkkiä. Halusin laittaa jatkokommenttia, sillä artikkeli ei ollut yhtään niin paha mitä olen aikaisemmin nähnyt ja siinä oli hyviäkin kohtia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset, ei se ihan pahimmasta päästä kuitenkaan ollut! Taisin tuolla jossain tekstin seassa mainitakin, että oli siellä ihan asiallistakin asiatietoa. Tavalliselle kuluttajalle voi olla vaan pirun hankalaa löytää sieltä ne tärkeet pointit, jos ensin kovaan ääneen rinnastetaan kaikki kemikaalit myrkyiksi :D

      Poista
    2. Tuli niin paljon asiaa, että ehkä multa jäi huomaamatta toi lause! :D Hyvä pointti!

      Poista
  5. Tosi hienoa, että jaksat paneutua niin perusteellisesti näihin asioihin! Tästä suuresta pissagatesta sen verran, että mielestäni tämä lause YLE:n jutussa summaa koko kemikaalihysterian: "Merkitystä on hiustenvärjäyksillä, tatuointiväreillä, kosmetiikalla, ruokavaliolla, tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä ja matkailulla esimerkiksi huonon ilmanlaadun suurkaupunkeihin." ELI KAIKELLA ON MERKITYSTÄ, ei sillä mitä nyt sattuu käyttämään hienestoon....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, niinhän se on. Kumman usein ihmisillä tuntuu olevan hirveä into syyllistää muita jostain asiasta (kuten tiettyjen ainesosien käytöstä), samalla kun itse tekee jotain toista ihan yhtä haitallista tai ympäristöä kuormittavaa. Esimerkiksi lasten hankkimista harvemmin ajatellaan muutenkin ylikansoittuneen maapallomme näkökulmasta :D

      Poista
  6. Mielenkiintoinen syväluotaus parabeeneista! Vähän ehkä tunteella kirjotettu, mutta varmasti asiaa (en missään nimessä omaa asiantuntemusta esittääkseni vastaväitteitä).
    Harmillisesti kirjoituksestasi saa sen kuvan, että Ylen artikkeli olisi käsitellyt pelkästään parabeenien (mahdollista) haitallisuutta, vaikka kyseinen aihe vei vain kolmanneksen kokonaisuudesta. Ftalaatit ja PBA ovat aineita, joiden olemassaolo helposti unohtuu ihmisiltä, minkä vuoksi tuollaisia artikkeleita pitäisi toteuttaa useamminkin. Otanta voisi toki olla isompi.

    Kysymykseesi parabeenien välttelystä nostan kyllä käteni ylös :D - en välttämättä sen vuoksi, koska parabeeni, vaan siksi, että kyseistä ainetta sisältävät tuotteet ovat yleensä täynnä muitakin aineita, joita en koe tarvitsevani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkkasin tuon artikkelin heti alkuun, koska tarkoituksena vähän niinkuin oli, että ihmiset lukisivat sen ensin :D Sen takia en lähtenytkään kommentoimaan sen enempää artikkelia tai esimerkiksi tiivistämään sen sisältöä, kun koin helpommaksi vain linkata sen että ihmiset pääsee suoraan lukemaan. Postauksesta olisi tullut muuten aivan liian pitkä (mitä se kyllä nytkin jo on :D). Bisfenoli A:ta ja ftalaatteja en edes lähtenyt kommentoimaan, koska niihin en ole mitenkään perehtynyt eivätkä ne varsinaisesti liity kosmetiikkaan :)

      Tärkeintähän kosmetiikassa on löytää ne itselleen parhaiten toimivat tuotteet - jos kokee jotkut ainesosat itselle turhaksi, niin mitäpä niitä sitten käyttämään, pääasia että on itse tyytyväinen! Harmillisen usein vaan kuulee ihmisten välttelevän useitakin kosmetiikan ainesosia, heidän tietämättä oikein itsekään että miksi :)

      Poista
  7. En ole koskaan vältellyt parabeeneja enkä tule välttelemäänkään, tosin se olisi aika vaikeaa koska työskentelen tällä hetkellä kosmetiikkamyyjänä ja haluan kokeilla mahdollisimman monia tuotteita, jotta osaan kertoa asiakkaille tarvittaessa myös omista käyttökokemuksista.. Kun vielä opiskelin kosmetiikkaneuvojaksi kävimme koulussa läpi jonkun verran kosmetiikan kemiaa joten ymmärrän että parabeenit on turvallisempia kuin monet muut kosmetiikan säilöntäaineet. Harmi että moni kuluttaja ei tutustu asiaan tarkemmin vaan lähtee massahysteeriaan mukaan "koska netissä sanottiin niin" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Jollain ne tuotteet täytyy kuitenkin säilöä ja korvaavat tuotteet ei aina nekään oo mitään kovin hyviä... :D Parabeenit vaan hoitaa hommansa niin pirun hyvin, että oikeesti harmittaa kun teollisuus ei niitä enää uskalla käyttää kun ihmiset ei osta :(

      Poista
  8. en ole kemian, toksikologian tai minkään muunkaan vastaavan alan asiantuntija, joten siinä mielessä en voi alkaa argumentoida noita väitteitä vastaan. mielestäni Ylen artikkeli oli oikein mainio ja lisää uskottavuutta toi, että sitä varten oli myös haastateltu ihka oikeaa akateemikkoa eikä mitään kriittistä kuluttajaa tai "kävin kurssin kemiaa osana amk-opintojani joten nyt tiedän kaiken" (en tarkoita tuota piikkinä sua vastaan mutta tuollaisten bloggaajien omaan silmään vähän pöhköjä tekstejä, tosin omalta alalta, olen lukenut, jotka ovatkin sitten olleet ihan päin prinkkalaa). luin itse artikkelin että bloggauksesi muutama päivä sitten, nyt ei ole aikaa uusintalukuun joten toivottavasti en mene pahasti metsään muistin varassa :)

    mulle ei tullut tekstistä vaikutelmaa, että siinä lietsottaisiin kemikaalipelkoa. toki tuo ingressin myrkkylause on kökkö. toisaalta onko kemikaalien yhteisvaikutusten pitkäaikaisvaikutukset niin tunnettuja, että rinnastus elimistön toimintaa haittaavista aineista on täysin väärä? kuten topparikin toteaa noista ftalaateista "on päivänselvää, että niissä on riskejä". mielestäni riskien tiedostaminen ja suin päin vauhkoaminen ovat kaksi toisistaan hyvin kaukana olevaa asiaa :) netissä on vauhkoajia, mutta mielestäni kyllä aliarvioit peruskuluttajia, jotka haluavat hyviä, toimivia tuotteita ja varmaan enimmäkseen luottavat valvontaan esim. toteamalla "Tavalliselle kuluttajalle voi olla vaan pirun hankalaa löytää sieltä ne tärkeet pointit, jos ensin kovaan ääneen rinnastetaan kaikki kemikaalit myrkyiksi". tässä huomaa, miten jokainen tulkitsee lukemaansakin omista lähtökohdistaan, koska mun mielestä tuo artikkeli oli kaukana pelottelusta tai kemikaalien rinnastamisesta myrkyiksi :) vastustan erittäin jyrkästi kaiken maailman kemikaalitutkia ja muita höpösivuja, mutta vastavoima niille ei ole se, että ihmisten huolta terveydestään pidetään vauhkoamisena ja kaikkea hyvänä ja turvallisena. ylen jutussa oli mielestäni hyvää ja tasapainoista tarkastelua.

    "Yleensähän homma toimii siten, että se joka jotain väittää, joutuu väitteensä perustelemaan tai todistamaan jollain tavalla. Jos väitän, että parabeenit ovat haitallisia, tulisi minun todistaa se jollain tapaa, eikö? EU:n lainsäädäntö taas toimii päinvastoin, ja sen pitää todistaa, että parabeeneista ei ole haittaa. Tästä taas nousee sellainen kiva pikku ongelma, että aina joku tulee huutelemaan, että asiaa ei ole vain tutkittu tarpeeksi."

    Mun mielestä sun näkemys on mielenkiintoinen. Kun on ihmisten terveydestä kyse, niin eikö tosiaan ole hyvä pitää ennemmin varovaisuusperiaatetta lähtökohtana kuin että niin kauan kuin vaarallisuus todennetaan on kaikki sallittua? eikö tuon väitteen asettamisen voisi ihan yhtä hyvin nähdä, että väitän tuotteen olevan turvallinen, joten minun on jotenkin todistettava se? kun on ihmisten terveydestä tai vaikkapa ympäristöstä kyse kun monesti siinä vaiheessa on jo tapahtunut suurta vahinkoa, kun vaarallisuus huomataan. en todellakaan yllytä hysteriaan vaan kannatan objektiivisesti, tieteellisin menetelmin tuotettuun tietoon luottamista, mutta mielestäsi ajattelutapasi (jonka tuosta yllä olevasta lainauksesta päättelen olevan varovaisuusperiaatetta kritisoivaksi) on hieman vaikea käsittää. en välttele kosmetiikan ainesosia, sillä ensinnäkin luotan kyllä EU-sääntelyyn ja toiseksi eihän mun oma ymmärrys riittäisi missään nimessä parempaan. Kuitenkin kylmä tosiasia on, että EU:ssa sääntelyssä on mukana valtavat lobbausvoimat. esimerkiksi artikkelissa kerrotaan, että Toppari ja kollegansa ovat vastustaneet kemikaalien käytön vapauttamiseen pyrkivää sääntelyä. "'Komission esitys on ehdottomasti iso pettymys. Markkinoilla on paljon hormonihäiriköitä, joita ei nyt tunnisteta sellaisiksi. Tämä ei ole askel eteenpäin eikä noudata varovaisuusperiaatetta', Bergman sanoo." todetaan artikkelissa. jotenkin uskon nyt enemmän noita tutkijoita kuin "kaikki on turvallista kunnes toisin sanotaan" -asennetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Vaikka artikkelissa pohdiskeltiinkin asiaa monelta kantilta, aika moni hyvin oleellinen asia jäi sanomatta. Siihen kun vielä lisätään se, että ”ingressin myrkkylause on kökkö”, niin jää aika paljon elementtejä kuluttajalle käsittää koko artikkelin sanoma väärin. Terveysriskeistä kertominen ei ole minunkaan mielestäni turhaa vauhkoamista, mutta senkin voi tehdä paljon paremmin kuin rinnastamalla kemikaalit myrkyiksi (mikä ihan selkeästi tässä artikkelissa tehtiin). Omasta mielestäni artikkelissa oli selvästi puutteita, jotka olisi voinut korjata hieman huolellisemmalla taustatyöllä. Vaikka asiaa olikin, moni juttu jäi auki ja kysymyksiä heräsi enemmän kuin mitä artikkeli antoi vastauksia. Kun lukee jutun jakojen FB-kommentteja, niin aika helposti törmää sellaisiin henkilöihin joiden mukaan tämäkin artikkeli vahvistaa käsitykset siitä että kaikki kemikaalit ovat pahasta. Toisaalta, ehkä tätäkin asiaa koskee sama kuin maahanmuuttokeskustelua, että se pienin prosentti pitää kovinta meteliä. Kommentillani tavallisista kuluttajista tarkoitin lähinnä sitä, että asiaan perehtymättömälle kuluttajalle voi olla hankalaa löytää ne pointit sieltä, en sitä että yleistän kaikki tavalliset kuluttajat tällaisiksi henkilöiksi jotka ne pointit missaavat.

      En mielestäni ole missään vaiheessa postaustani kritisoinut terveyshaittojen esilletuomista, vaan enemmänkin sitä, että asian olisi voinut tehdä paremminkin. Kirjoitin postauksessani ainoastaan parabeeneista, koska muihin artikkelissa käsiteltyihin aineisiin en ole millään tavalla perehtynyt ja rehellisesti en niistä mitään tiedä. Postauksellani halusin tuoda esille nimenomaan parabeeneihin kohdistuvat terveyshaittaepäilyt hieman syvällisemmin analysoituna, jotta lukijat voisivat päätellä, millaisen riskin he itse haluavat niiden suhteen ottaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vähättelisin muiden kemikaalien mahdollisia haittavaikutuksia.

      En kritisoinut EU:n varovaisuusperiaatetta, vaan enemmänkin henkilöitä, joiden mielestä tämä periaate on täyttä kuraa johon ei voi mitenkään luottaa, koska ”asiaa ei ole tutkittu tarpeeksi”. Varovaisuusperiaate on mielestäni todella hyvä ja yksi niistä syistä, miksi lainsäädännön turvallisuuteen uskallankin luottaa. Tuolla ”turvallista kunnes toisin todistetaan” lauseella tarkoitukseni oli viitata enemmänkin juuri näihin ainesosiin, joista on tutkimustietoa jonka perusteella ainesosa on nykyisillä rajoituksilla turvallista ja haluan jotain todisteita siitä mahdollisesta haitallisuudesta ennen kuin alan kuluttajana mitään välttelemään. Ei suinkaan tarkoittanut sitä, että kaikki on oletusarvoisesti turvallista kunnes aletaan tutkia ja jotain paljastuu.

      Sinäkin taisit tulkita postaustani omasta näkökulmastasi, missä ei siis tietenkään ole mitään väärää :) Mukavaa että aiheesta herää keskustelua ja vastakkaisiakin mielipiteitä. Omasta mielestäni artikkeli vaan olisi voitu tehdä paremminkin, esim. jättämällä kokonaan ne myrkkyvertaukset pois tai vaikka jossain vaiheessa selventämällä, että kemikaaleja eivät ole vain haitallisiksi epäillyt synteettiset yhdisteet vaan ihan kaikki ympärillämme (ja sisällyttämällä ne yksiköt ja mitta-asteikot kaaviokuviin).

      Tuota viimeistä asiaa en halunnut postauksessani kommentoida myöskään, koska sekään ei liittynyt parabeeneihin tai kosmetiikkaan :D Omasta mielestäni on outoa, että komissio tuollaisen esityksen teki, mutta sillekin varmasti löytyy syynsä. En kuitenkaan lähde asiaa spekuloimaan koska en tosiaankaan siitä mitään tiedä.

      Poista

Kysy, kritisoi, keskustele - kaikki kommentointi on tervetullutta!

Tykkää Facebookissa

Instagram @highandlight

Seuraa Bloglovin'issa